Kaikki alkaa aina siitä, että syntyy ajatus. Sitten vähän pyöritellään sitä, ja ennen kuin on edes huomannut, ajatus on vallannut koko pään ja saanut järjettömät mittasuhteet. Eikös kaikille käy näin? Semmoinen vähän maniaan vivahtava järjettömyys, joka johtaa joskus johonkin, toisinaan taas ei.
Päätin siis alkaa neuloa. Ihan tuosta vaan, koska satuin löytämään ihanan ja helpon neuletakin ohjeen netistä (kotipalapelistä) ja sitten olinkin jo Heidin kanssa lankakaupassa ja....lopputuloksena karmea luottokorttilasku ja niin kuin sanotaan, siitä se sitten lähti. Nyt on vaikka kuinka monta kaulahuivia (toim. huom: melkein jokaisessa on jotain vikaa) ja kaksi puolivalmista lapsen villatakkia (terkkuja vaan Särkikoskeen), yksi ranteenlämmitin, keskeneräinen koiran kirjoneule (joo, ihan tosi kirjoneule, olisittepa nähneet lankamyyjän ilmeen kun täräytin ohjeen tiskiin ja sanoin, että tämmöiset välineet ja materiaalit kiitos ja en ole ennen neulonut. Toivotti onnea projektille:), yksi keskeneräinen säärystin, tsiljardit puikot ja monta säkillistä lankoja. Jäikö jotain pois? Ai niin, aloitettu lapanen. Eräänä iltana tein vuorotellen neljää eri projektia, join vähäsen viiniä ja sitten purin aikaansaannoksiani. Toivottavasti saan edes jotain valmiiksi. Joskus. Siis sen ensimmäisen, täysin onnistuneen kaulahuivini lisäksi, jolle tuli puikot ja materiaalit mukaan lukien hintaa noin 60 euroa. Mutta onhan se sentään perulaista vuoristovillaa ja alpakkaa!
Päätin siis alkaa neuloa. Ihan tuosta vaan, koska satuin löytämään ihanan ja helpon neuletakin ohjeen netistä (kotipalapelistä) ja sitten olinkin jo Heidin kanssa lankakaupassa ja....lopputuloksena karmea luottokorttilasku ja niin kuin sanotaan, siitä se sitten lähti. Nyt on vaikka kuinka monta kaulahuivia (toim. huom: melkein jokaisessa on jotain vikaa) ja kaksi puolivalmista lapsen villatakkia (terkkuja vaan Särkikoskeen), yksi ranteenlämmitin, keskeneräinen koiran kirjoneule (joo, ihan tosi kirjoneule, olisittepa nähneet lankamyyjän ilmeen kun täräytin ohjeen tiskiin ja sanoin, että tämmöiset välineet ja materiaalit kiitos ja en ole ennen neulonut. Toivotti onnea projektille:), yksi keskeneräinen säärystin, tsiljardit puikot ja monta säkillistä lankoja. Jäikö jotain pois? Ai niin, aloitettu lapanen. Eräänä iltana tein vuorotellen neljää eri projektia, join vähäsen viiniä ja sitten purin aikaansaannoksiani. Toivottavasti saan edes jotain valmiiksi. Joskus. Siis sen ensimmäisen, täysin onnistuneen kaulahuivini lisäksi, jolle tuli puikot ja materiaalit mukaan lukien hintaa noin 60 euroa. Mutta onhan se sentään perulaista vuoristovillaa ja alpakkaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti