Norja valittiin juuri parhaaksi maaksi äiteyttä ajatellen. Kriteereinä valinnalle oli monia, mutta mielestäni nämä käsittelivät lähinnä vauva-aikaa. Mielestäni äitiys ja äidin omat mahdollisuudet työntekoon tai mahdollisuus olla kotona yhtä ikävuotta kauemmin pitäisi myös ottaa huomioon asiaa pohdittaessa. Ei se äitiys kuitenkaan taida rajoittua siihen yhteen vuoteen:)
Siispä päätin tuoda esille pari itseäni ihmetyttänyttä asiaa liittyen lapsiin ja perhe-elämään Norjassa.
Lapsi menee hoitoon normaalisti heti kun äitiysloma on päättynyt. En tiedä, onko hoitovapaita tms. olemassa, mutta niitä ei yleisesti ainakaan käytetä. Norjalaisille ei ole mikään ongelma lykätä noin yksivuotiaita päiväkotiin. Siellähän ne on kaikki muutkin lapset.
Päiväkodit ovat auki korkeintaan klo 17 asti, pääsääntöisesti. Huhun mukaan Bergenissä olisi yksi päiväkoti, joka on auki myös myöhempään:) Tämä on asia, josta ei vaan meinaa päästä yli. Entäs ne, joilla ei ole säännöllinen 8/9-16/17 työ? Mitä niille lapsille tehdään? Mitä ihmettä ne aikuiset tekevät? Lähtökohtaisesti ajatus on kai se, että lapsella on kaksi vanhempaa, jotka sitten sumplivat työvuoronsa lapsen hoitoaikojen mukaan. Ei kovin miellyttävää, mikäli molemmilla vanhemmilla on vuorotyö. Voisi kuvitella, että lapsen edun mukaista olisi se, että perhe olisi koolla muulloinkin kuin sunnuntaisin.
En tiedä ovatko norjalaiset miehet kuinka osallistuvia lapsenhoitoon ja -kasvatukseen, mutta voisiko olla niin, että hoitopaikkojen aukioloajat rajoittavat äidin työmahdollisuuksia? Ei tämä Norja enää niin lintukoto ole, että ihan kaikille halukkaille töitä riittäisi vaikka halua olisi, alasta hieman riippuen kylläkin.
Heinäkuussa päiväkodit ovat myös kiinni ja joskus joku on kuulemma kuullut, että sijaispäiväkoti olisi järjestynyt, mutta tämä on siis hurha huhupuhe. Normaali proseduuri on se, että pienten lasten vanhemmat haluavat olla päiväkotien kiinnioloajan kesälomalla, ja valitettavasti lomia ei ainakaan minun näkemysteni mukaan tule jakaa pelkästään sillä perusteella kuka on päättänyt hankkia lapsia. Tästä voi seurata se, että vanhempien lomat on pakko pitää eri aikaan jotta hoitopaikka saadaan järjestettyä. En ole asiantuntija suomalaisen lastenhoidon suhteen, mutta muistan kyllä itse reissanneeni kesällä varapäiväkotiin, jossa oli aina ihan kamalaa, mutta hengissä joka kerran selvisin, todistettavasti.
Asiaan mitenkään liittymättä haluan vielä moittia sitä, että päiväkodeissa ei yleensä tarjota lämmintä ruokaa vaan matpakke tulee tutuksi jo ennen kouluaikaa, ja viimeistään koulussa siis on omat eväät mukana. Päiväkotiruoasta peritään maksu. Sokeroitujen jogurttipurkkien määrä päiväkotien muovinkeräyspisteissä on häkellyttävä. Koulussa kukaan ei oikein valvo, että syövätkö lapset vai eivät. Eväät saattavat unohtua, koska omaa ruokailutilaa ei ole ja lounastauon aikana katsellaan usein vaikkapa elokuvia. Tällä metodilla kasvatetaan aikuisia, joiden lounaaseen saattaa kuulua pari palaa ruisnäkkäriä ja briejuustoa tai voileipä, jossa on lukuisten muiden jääkaapista löytyneiden herkkujen lisäksi vaikkapa maksapasteijaa ja banaania. Kulinaarinen makunautinto, jota vain norjalainen voi ymmärtää:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti