Ihan kuin joku tuijottaisi...

Joskus on niitä päiviä, kun tuntuu, että kaikki tuijottavat. Sitä käy katsomassa peilistäkin välillä, että kasvaako naamassa jotain uutta ja ylimääräistä, yleensä ei. Silti vain on sellainen olo, että tuijotetaan. Että kaikki vaan katsoo, mitä ne oikein katsovat?

Eräänä perjantaina ei ollut tuollainen päivä vaan ihan tavallisen olemisen päivä. Kunnes illalla menin pesemään hampaita. Ihan järjetön tuijotus, mutta tällä kertaa se ei aiheuttanut jäytävää epävarmuutta vaan täydellisen repeämisen.

Haluan huomauttaa, että olen nyt aivan erityisen avoin, kun tällä tavalla teille peilikaappini sisällön sotkuineen näytän. Joten ei saa kiinnittää huomiota muuhun kuin tuohon tuijotukseen.