Aina löytyy jotain pientä remonttia

Luin juuri artikkelin y-sukupolven ihmisistä, joihin siis itsekin kuulun. Tälle sukupolvelle on tyypillistä projektoituminen, eli siis oikeammin sanottuna sellainen ajattelutapa, että elämä on yhtä projektista toiseen siirtymistä. Kuului siihen paljon muutakin, mutta koska tunnistin itseni heti ensimmäisestä lauseesta, en jaksanut edes lukea kunnolla loppuun, vaan siirryin sujuvasti seuraavaan yksityiselämän projektiini.

Kylpyhuone!
Sehän on siis tämän asunnon rumistus. Aivan kammottava terrakottalaattainen lattia suht siedettävillä seinälaatoilla, jotka on pilattu harmailla saumoilla. Olin salaa haaveillut saumojen käsittelystä, ja kuin tilauksesta Pientä pintaremonttia-ohjelmassa suoritettiin juuri tuo sama toimenpide. Mikkokin näki sen ja oli ihan että waaaauuuh. Joten suti käteen ja hommiin.

Haisin kolme päivää kloorilta, koska saumat piti pestä valkaisuaineella.

Nyt homma on käynnissä, aine loppui kesken ja ollaan vähän aikataulusta jäljessä. Se, mikä tässä on huippua, on se, että MULLA EI EDES OLE AIKATAULUA! Tulee valmista viimeistään siihen, kun kämppä pitää laittaa myyntiin. Muuta kiirettä ei ole, elikkä tässä voidaan puhua jopa vuosista. Ja on ihan loistavaa, että työn jäljen näkee heti. Tosin nyt näyttää aika pahalta, mutta odottakaapa vaan jälkeen-kuvia, ette oikeasti usko, miten paljon tuommoinen pikkuasia kuin sauman väri vaikuttaa kokonaisuuteen. Patterin maalasin jo aiemmin.

Tässä ennen kuva