Olen opiskellut kieltä vasta vähän, joten luultavasti otsikkoon mahtui ainakin pari kielioppivirhettä.
Elämä Norjassa on kallista. Palkka on toki parempi kuin Suomessa, mutta asuminen maksaa, ja jos sattuuu asumaan myös Suomessa, kaksi asuntoa ei ole mitenkään halvempi kuin yksi ;)
Mutta en minä tänne tullut dollarinkuvat silmissä, vaan lähinnä saamaan täytettä CV:hen ja toteuttamaan pitkäaikaisen haaveeni ulkomailla asumisesta. Mikeyn kanssa olimme muinoin puoli vuotta Seoulissa, mutta siitä on jo kauan. Ja nyt Mikey on kotona pitämässä torppaa pystyssä, ja minä viiletän maailmalla vailla vastuuta kotiasioista. ToDo-listallani on seuraavia asioita:
- Muista mennä töihin
- Käy välillä suihkussa
Kaikki muu on bonusta. Jos verottaja on suopea, saatan jäädä tästä keikasta muutaman euron plussalle. Luultavasti miinusta tulee kuitenkin ihan urakalla, mutta sån't er livet. Joulukuussa ei pitäisi mennä veroja ollenkaan, mutta Maya valisti, että niitä meneekin vain vähemmän. Jotta ihmisille jäisi enemmän joulurahaa. Sellaista on asua rikkaassa valtiossa.
Sain ensikosketukseni norjalaiseen hintatasoon, kun John vei minut COOP-supermarkettiin. Minä otin kärryn, hän otti ostoskorin ja sellaisen hinta-aparaatin, jolla haluamansa tuotteet voi piipata itse sitä mukaa kun ne kerää. Ja kassalla sitten tapahtuu jotain, luultavasti maksaminen.Voin kuitata elintarvikkeiden hintatason toteamalla, että on hieman kalliimpaa kuin Suomessa, mutta tuleepahan tarkemmin katsottua, että ruokaa ei mene roskiin. Se, mikä kaupassa oli suorastaan hämmentävää, oli se, että monissa tuotteissa oli tekstit myös suomeksi. X-tra tuotteet, Dansukker, Findus, you name it.
Seuraavaksi minua ihmetytti ravintoloiden hintataso. Mäkkäri-indeksi paljasti huhut todeksi. Ateria maksoi 14 euroa. Kummalista, koska italialaisessa ravintolassa annos maksoi suunnilleen saman verran. Ja se oli kuitenkin ravintola eikä pikaruokala.
Ostin paikallisesta Gigantista (sama pulju, nimi elkjop) mikroaaltouunin NOK 299 (35€). Puteli hoitoainetta kampaamossa olisi kustantanut saman verran.
Candyking irtokarkkejakin saa. En huomannut katsoa hintaa, mutta eräät toiset irtokarkit olivat 2€/100 g. Eli 20 euroa kilolta.
Täältä löytyy Intersport, Jysk, Ikea tietenkin, Plantagen, jolla on myös joku salanimi ja melkein kaikki Sellosta löytyvät vaatekaupat. Lindex saa olon kotoisaksi. Maailmasta on tullut hirveän pieni.
Tänne saa tulla kylään. Omat lakanat ja pyyhkeet mukaan ja pääsyvaatimuksena on kassillinen ruokaa. Tullin sivuilta tarkistin, että 10 kg kasviksia ja hedelmiä (perunat kieltolistalla) saa tuoda ja juustoa ja lihaa myös 10 kg. Lihan pitää olla tuotettu euroopassa, puolaa ja muita hämäriä maita ei lasketa euroopaksi. Siihen mahtuu sitten lentoyhtiöstä riippuen vielä yksi viinipullo ja vaihtoalushousut itselle. Vitsi vitsi... vai oliko?
Muistattehan, että helsinki-vantaalta ei kannata viinejä/limuja/vesiä ostaa, koska välilaskun ollessa Norjan puolella pitää matkalaukku ottaa hihnalta, kävellä sen kanssa tullin läpi ja viskata taas kyytiin seuraavasta bag dropista. Jolloin joutuu myös turvatarkastukseen uudelleen. "Lady, you have some no-no stuff in your bag" sanottiin mun vesipullosta. Vaihtoehtoina oli yrittää uudelleen tai heittää pullo pois. En kehdannut kysyä, että pitääkö pullo heittää pois yrittääkseni uudelleen, vai saako sen pitää jos nöyrtyy uudelleen yrittämisen häpeään. (nyt tajusin, että ne ostoksethan voi tuon välilaskun aikana survoa ruumaan menevään laukkuun, jos ne sinne painon puolesta sopii)
Lentoyhtiöksi suosittelen SAS:ia, koska he *eivät ole koskaan myöhässä* ja heillä saa olla 8 kg käsimatkatavaraa ja 23 kg ruumaan. Tosin tullessa he olivat yli tunnin myöhässä, mutta ei haitannut, sillä tämä tapahtui vasta Oslossa. Olisi ollut julmaa, jos jo Vantaan päässä olisi oltu myöhässä ja silti jatkolento olisi liitänyt matkoihinsa ajallaan. Ai niin, SAS oli myös hyvin kilpailukykyinen aamiaisensa hinnoissa. 9 eurolla sai semmoisen aamiaissetin, missä oli mehu, sämpylä ja jogurtti myslillä, ja pelkkä kuiva sämpylä lentokentän kahviossa maksoi 6,50. Terminaalissa 1 vantaalla oli myös sellainen jänskä aamiaisbuffet n. 14 €, jossa kannattaa pistäytyä, mikäli ei ole yhtä myöhässä aikatauluistaan kuin allekirjoittanut.
Ja mitä tapahtui lopulle perheelle? Sinne ne jäi kotiin, lupasivat ehkä tulla joskus käymään ja minä piipahdan kotona sen, minkä suomalainen verokarhu sallii. 6 päivää kuukaudessa puolen vuoden aikana on hyväksyttävää, muuten alkaa karhu kynsiä norjalaisiakin ansioitani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti