Kesäloma Kosilla

Aloitimme sekä juhannuksen että kesäloman Kreikassa Kosin saarella. Matkaan sisältyi hyvää ruokaa, merta, autoilua ja pieniä seikkailuja.

Valitsimme hotellin (Peridis Family resort) melko huolella. Mukana oli yksi alle 16-vuotias, joten aikuisille suunnattuihin emme päässeet tällä kertaa. Vaihtelu virkistää, yritin vakuutella itselleni tekohymy naamallani. Ahdisti siis jo etukäteen, mutta kuulin hotellissa olleilta niin hyvää palautetta, että lähdin matkaan avoimin mielin. Eikä se niin kamalaa ollutkaan! Uima-altaita oli niin monta, että aina oli tilaa eikä metelikään ollut niin kova mitä olisi voinut kuvitella. Ruoka oli hyvää ja meillä pakettiin kuului aamiainen ja illallinen. Huone oli muuten ok, mutta teini nukkui ns. keittiössä, johon kuului kaikki äänet käytävältä surkean äänieristyksen vuoksi. Huonoa onnea oli myös siinä mielessä, että tämän huoneen ilmastointi ei toiminut ja hotelli oli buukattu täyteen, joten huoneenvaihto ei onnistunut.Siellä se rassukka hikoili.

Kos on niin piskuinen, että sen ottaa autolla haltuun päivässä. Kävimme  ratsastamassa Erika's horse farmilla ja kyselimme heiltä liikenteestä, ruuhka-ajoista ja sen semmoisista, koska emme ole aiemmin ajelleet ulkomailla. Ruuhka-aikoja ei tunnettu ja muutenkin kaikki vaikutti sujuvan mutkattomasti. Vuokrasimme siis päiväksi  hotelliltamme pienen avoauton, jolla ajelimme ristiin rastiin saarta. Loppujen lopuksi ajelimme kolmella eri autolla ja kävimme katsomassa lähes kaiken, mitä saarella on nähtävänä. Paitsi yöelämän.

Siinä on mun jääräpäinen ratsu, joka pelkäsi kaikkea taivaalla olevaa ja aaltoja. Oli siis oikein mukava ratsastusreissu rannalla. Jossa oli aaltoja. Ja leijoja. Ja purjelautailijoita.

Kuljimme hiekkateillä, rannalla ja autotiellä. Etummaisena Erika. Ratsastus ei rasittanut kukkaroa toisin kuin Suomessa ja hintaan sisältyi myös kuljetus

Kävimme viinitilalla, ratsastamassa, rannoilla, riikinkukkoja katselemassa, kuumilla lähteillä, Zian kylässä ja saarihyppelyllä. Jotain jäi varmasti mainitsematta.

Flamingoja suolajärvellä. Olivat säikkyjä. Haju oli järjetön.

Siellä lilluu kylpijät kuin perunat sopassa. Kävimme kuumilla lähteillä viimeisenä matkapäivänä. Vähän piti naureskella alaspäin mennessä niille, jotka naamat punaisina tai valkoisina puuskuttivat sitä järjetöntä rinnettä ylös. Hymy hyytyi palatessa, sillä kuumuus ja rasitus johtivat todella, todella huonoon oloon hetkessä. Mikey meni edellä "autoa lämmittämään" ja oli nähnyt, kun osa kulkijoista oli ottanut lukua pitkin pituuttaan matkan varrella. Kuumat lähteet ehdottomasti EIVÄT ole sellainen nähtävyys, joka jokaisen olisi pakko kokea.

Kuumilla lähteillä olisi ollut tarjolla aasikyytiä. Siinä kuumuudessa se vaikutti lähinnä eläinrääkkäykseltä, ilokseni huomasin myös muiden turistien olevan samaa mieltä, eikä aasibisnes vaikuttanut ainakaan sillä hetkellä erityisen hyvältä liikeidealta.

Rauniot keskustassa. Yllättävän kauan viihdyttiin koska näkemistä oli runsaasti ja varjopaikkojakin löytyi.

Näköala satamaan raunioilta

Jännittävimmät hetket koettiin avoautolla Lumian navigaattorin saattelemana matkalla Ziaan, kun automme oli poikittain jyrkällä vuoristopolulla (kyllä, polulla) niin, että se ei liikkunut mihinkään ja toinen takarenkaista oli renkaan halkaisijan verran ilmassa. Näin jo mielessäni lööpit hulluista rotkoon syöksyneistä turisteista. Harmittavan tilanteesta teki se, että noin kymmenen metriä vasemmalle olisi ollut iso ja leveä tie, jota ajellessa meidänkin auton vääntö olisi riittänyt ilman suurempaa draamaa. Mutta tällä kertaa mentiin näin, onneksi Mikeyn hermot olivat terästä.

Tämä näkymä on jossain Kosin keskustan ja Kefaloksen välillä, Paradise Beachin ja Kefaloksen välissä. Ranta oli mukava ja uimme tuonne keskellä olevaan saareen

Menomatkalla saareen pystyi kävelemään noin neljäsosan matkasta, koska oli niin matalaa ja tyyntä. Takaisin tullessa se ei enää onnistunut kovan tuulen vuoksi, mutta onneksi merivesi kannatteli. Saarella on sellainen pieni kappeli, joku Basilica, eikä siellä muuta sitten ollutkaan.

Tämä kaveri yllätti ilmestymällä tyhjästä tuolla yllä mainitulla saarella

Oli kaiken kaikkiaan kiva reissu, voisin lähteä uudelleenkin, mutta ehkä seuraava Kreikan visiittimme suuntautuu johonkin toiseen kohteeseen.

Näkymiä Zian kylästä

Pakollinen auringonlaskukuva. Oli kyllä ihan mielettömän kaunis paikka

 Tjäreborgin järjestämä saarihyppely oli kyllä aikamoista ajanhaaskausta. Tai no oli se ihan kiva reissu, mutta jos itse olisi kävellyt satamaan ja ostanut lipun, olisi säästänyt 2/3 retken hinnasta. Aikaa haaskautui siihen, että hotellimme sijaitsi n. 1,5-2 km päässä satamasta, mutta bussikyyti kesti sinne 45 minuuttia, koska retkenjärjestäjän mielestä oli ihan järkevää ajaa ensin hakemaan ne, jotka olivat lähimpänä satamaa, ja sitten hakea ne kauimpana olevat. Retken aikana käytiin tutustumassa pesusienitehtaaseen ja se oli ihan avartava kokemus.

pesusieniä. Mitä ruskeampi, sen parempi

viiniköynnöksiä