Piparintuoksuista joulunodotusta

Norjalaiset kauppiaat käyttävät melkein kaikki mahdolliset keinot hyväkseen, jotta asiakas muistaisi, että kohta on joulu, juhlista jaloin. Tätä avustetaan esimerkiksi lähettämällä läjäpäin mainoksia ihmisten koteihin, koristelemalla tavaratalot jouluisiksi ja niin edelleen. Semmoista ihan normaalia menoa. Melkein siksi, että joululauluja ei ole tarvinnut kaupoissa vielä kuunnella.  En tiedä, miten on muualla maailmassa, mutta Suomessa ei tuoksu vastapaistetut piparit kaikkialla kuten täällä Norjassa. Sen sijaan Suomessa aloitetaan joulumusiikin soittaminen  aina niin aikaisin, että korvat vuotavat puolen kuun kohdalla jo verta.

Mistä se piparintuoksu sitten tulee? No tietenkin siitä, että kaupoissa paistetaan pipareita. On uunit, taikinat ja muut pelit, mitä nyt voisi tarvita. Ja sitten niitä paistetaan. Ikeassa, keittiötarvikekaupoissa, ostareilla ja niin edelleen. Sitä en tiedä, kuka ne piparit saa syödä. Siinä huumaavassa vastapaistetun piparin tuoksussa on jotain taianomaista. Vaistomaisesti ajatukset alkavat ohjautua joulusuunnitteluun, vaikka olisi päättänyt, että mitään en osta, varsinkaan joululahjoja. Kieroja ovat siis nämä norjalaiset markkinointisuunnittelijat. Tai taitavia. Mikä taas voi olla sama asia.

Minulla on Ikeasta ostettu taikina odottamassa jääkaapissa. Ajattelin leipoa vähän pipareita ja selvittää samalla, voiko ikealainen piparitaikina olla hyvää. Ainakin taikina maistui hyvältä (jokainen piparimaisteri tietää, että taikinan syöminen on vähintään 80% koko huvista).

Kun piparit on paistettu, käperryn viltin alle sohvan nurkkaan ja kuuntelen vapaaehtoisesti joululauluja ja haaveilen ensi perjantaina olevasta Club for fiven joulukonsertista.