Pankki

Menin pankkii keskiviikkoaamuna kello 8.55. Pankki aukesi vasta yhdeksältä. Sisällä istui yksi virkailija. Ajattelin, että Shit! No eipä hätää, edelläni ollut iloisesti höpisevä nainen antoi ensimmäiseksi ottamansa vuoronumerolapun minulle ja otti itselleen vasta seuraavan, hänellä oli asiaa ensin pankkiautomaatille (pankissa ei luonnollisestikaan käsitelty rahaa). Loistavaa! Hyvä alku, mutta siitä se alamäki sitten alkoi.

Hei, haluaisin avata tilin.

Näytin henkkarin. Onko työsopimusta? Oli, mutta päätin kysyä, että mihin sitä tarvitaan.  "Minun ei tarvitse vastata tuohon kysymykseen." Kiva, ei sitten. "Haluatko visakortin?" En halunnut.

Piti odottaa ja odottaa, printteri meni juntturaan ja paperia revittiin kaksin käsin ulos koneesta. Otettiin uutta tulostetta, tähän allekirjoitus. Kuuma.

"Nettipankkitunnukset tulevat postissa lähipäivinä". Entäs pankkikortti? Täti meni vaikeaksi, "sinähän et halunnut Visaa. " Jollainhan ne rahat on tililtä saatava, joten ystävällisesti kerroin, että en halua kallista luottokorttia, vaan pelkän debetkortin. Joka siis piti olla ilmainen nettisivujen mukaan. Tästä informaatiosta seurasi ähellystä, asetuksien muuttamista ja lopulta uusi tulostusrumba ja allekirjoitukset.

"Korttisi tulee myös postissa. Muista, että sen käyttäminen kaupassa on maksullista. Kortti maksaa tämän ja tämän verran, ehkä. Maksaminen tämän ja tämän verran muistaakseni. Visakorttia sinulle ei voida myöntää (kiitti siis että tarjosit sitä)  ja henkkarista käyvän visan voit saada sitten kun olet asunut Norjassa vähän kauemmin". Tarkemmassa tiedustelussa paljastui, että viisi vuotta olisi sopiva aika. "Visakortin voit saada sitten kun olet käyttänyt jonkin aikaa debet-korttia." Eli siis pari viikkoa.

Tässä vaiheessa olin kauniisti sanottuna tilassa nimeltä "Mitä vittua!?" ja keräsin kamani ja lähdin. Loin hieman anteeksipyytävän katseen siihen oman vuoronumeronsa luovuttaneeseen naiseen, joka oli ystävällisyytensä ansiosta jonottanut 40 minuuttia.

Netissä siis luki, että tili, nettipankki ja maksukortti ovat maksuttomia. Ei puhuttu mitään siitä, kenelle niitä myönnettäisiin/ei myönnettäisi.

Oli hieman sellainen haistapaska-mieliala, joten päätin illalla tutustua muihin pankkeihin. Kävi ilmi, että Nordealla on ensinnäkin loistava chat-palvelu, josta saa ihan oikeasti hyviä neuvoja ja lisäksi rahan siirtäminen jo olemassa olevalle nordean tilille on maksutonta. Kysyin Benjaminilta, että mikä politiikka heillä on kuvallisen pankkikortin saamiseen  ja heillä siihen riittää se, että on tili ja että on henkilötunnus. Ei kovin suuret vaatimukset siis. Ainoa ongelma on se, että Nordean konttori on keskustassa, mutta enköhän mä saa sumplittua itseni sinne edes joskus aukioloaikana.