tiistai 31. joulukuuta 2013

Hyvää uutta vuotta

Vuosi 2013 on pian onnellisesti ohitse. Siihen on mahtunut kivojakin juttuja, mutta toivon itselleni vielä kivempaa ensi vuotta ja rutkasti uusia kokemuksia. Niitä samoja juttuja toivotan teillekin, kiva kun jaksatte lueskella mun maata mullistamattomia ajatuksiani.

Jotta elämä ei olisi niin raskasta, pitää ajatella kevyemmin

Kiitos kaikille  vielä vähän kaikesta. Oscar-tyyliin haluan kiittää myös akatemiaa (mitä se tarkoittaa?) ja puolisoani, joka jaksaa vuodesta toiseen katsella touhujani (oikeasti, se on aivan käsittämätöntä ja vaatii lähes supervoimia). Kiitän myös Villiä, joka pelkää kaikkea (viimeisimpänä jäätelökonetta) ja Lumoa, joka väsymättömällä tarmolla jaksaa tarttua pieniin sekä isoihin sukkienlajitteluprojekteihin. Kiitos ystäville kivoista kokemuksista ja työkavereille...kaikesta.
Huomisesta alkaen on taas laitettava uutta matoa koukkuun ja alettava miettiä, mitä kaikkea kivaa sitä keksisi.

Jukka Jalosta lainatakseni "Ihan sama kuka pekka siinä vieressä hinkkaa, sillä ei ole mitään väliä, jos et itse ole huipputasolla". Tähän siis pyritään, itse kukin, eikös joo? Haluan olla paras mahdollinen versio itsestäni vuonna 2014. Muuta en lupaa. Enkä yritä.

lauantai 28. joulukuuta 2013

Puuhamaa katsoo: Satavuotias, joka kiipesi ikkunasta ja katosi

Hyvään elokuvaelämykseen tarvitaan hyvän elokuvan lisäksi joukko ihmisiä, joilla on samankaltainen elokuvamaku. Koska takana ovat ne autuaat päivät, jolloin kokoonnuttiin viikonloppuisin kaikkien kavereiden kanssa Lavikaiseen katselemaan Monty Pythonia ja elämä oli mutkatonta, onnistuu kyseisen kaltainen elämys menemällä elokuvateatteriin. Biorex (ensi vuoden alusta Finnkino) Sellossa sisältää Rex-salin, jossa on n. 20 paikkaa pienehkössä salissa, penkit saa kipsalleen. Kaikki paikat oli myyty loppuun, mutta meilläpä oli onneksi jo liput varattuina otsikon mukaiseen ruotsalaiseen elokuvaan.

Kaikki, jotka ovat koskaan katsoneet Koppsia tai Solsidania, kykenevät kuvittelemaan, mistä hyvässä ruotsalaisessa tuotannossa  on kysymys. Tällä kertaa satavuotias mies kiipeää syntymäpäiväjuhliensa kynnyksellä vanhainkodin ikkunasta ulos ja karkaa maailmalle. Elokuvassa ei ollut mitään ennalta arvattavaa. Meno kävi periruotsalaiseen tapaan jatkuvasti hullummaksi. Ensimmäistä kertaa ikinä teki mieli taputtaa kun elokuva päättyi. Hyvä tarina, hyvät näyttelijäsuoritukset, hyvä ohjaus, hyvä lopputulos. Kyllä siellä Ruotsissa osataan!

Iltasanomien toimittaja on antanut elokuvalle vain kolme tähteä viidestä. Hänellä on ollut selvästikin huono päivä ja huonoa seuraa teatterissa. Meidän kaikki 20 katsojaamme nauroivat kippurassa Allanin edesottamuksille

Mitä pukki toi?

Minä kirjoitin joulupukille, ja laitoin lahjalistan varmuuden vuoksi Mikeyn sähköpostiin, koska en ollut varma pukin osoitteesta. Lista oli löytänyt perille ja sain siltä kaiken muun paitsi ponin! Hyvä suoritus, olenkin ollut ihan poikkeuksellisen kiltti koko viime vuoden.

Mainittavan arvoiseksi lahjukseksi nostan ihan oikean jäätelökoneen. Ei siis mitään OBH Nordican kämäisiä jäädytä-kippo-ja-toivo-parasta- menetelmiä, vaan ihan oikea kone, joka jäädyttää kylmän massan jäätelöksi. Vähän kävi mielessä semmoinen ostajan katumus-tyyppinen aatsa, kun avasin jättimäistä pakettia ja totesin, että kyllä se on livenäkin ihan jäätävän kokoinen. Mihinköhän sen saisi mahtumaan?

Mutta nyt on jo onnellisesti ensimmäinen satsi jäätelöä tehty, maisteltu ja hyväksi todettu. Kyseessä oli suolakaramellijäätelö, joka oli hyvin makeaa. Huomenna kokeillaan jogurttijäätelöä.

Pukki toi myös muuta kivaa, mutta palataan siihen sitten muutaman kuukauden kuluttua, kunhan on ensin käyty lomailemassa arabiemiraateissa ensin.

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Hyvää joulua kaikille enemmän ja vähemmän karvaisille ystäville!


Kuusen alla on kummaa puhinaa,
karvaisen kuonon jouluista tuhinaa,
heilahtaa kuusen katveessa tassu,
kurahtaa vihreän varjossa massu,
joulukoira on asialla
oksien peitossa kuusen alla.

Koiralla mielessään jouluiset ilot,
paijaus ja lahjat ja lanttulaatikot.
Siksipä heilahtaa karvainen tassu,
siksipä kurisee massu,
että on tarpeen hetkinen vartoa,
odottaa, paastota, punoa vartoa.

Jälkeen kaiken touhun on odotus joulun,
kaikkein kauneinta maailmassa.

Koiran mielessä joulu väikkyy,
kynttilän valo silmissä läikkyy.
Mieli on auvoinen, mieli on avoin,
viettääkseen joulua jouluisin tavoin
                      Runon on kirjoittanut Elina Karjalainen ja minä muokkasin siitä sopivamman meidän perheelle, koska meillä ei ole karhua.



Joulutunnelmaa


lauantai 21. joulukuuta 2013

Nälkä

Talvi on, vaikka lunta ei olekaan. Siispä aloitin lintujen talviruokinnan. Ihmettelin kovasti, että onpa nälkäisiä tinttejä, kun palloja menee rivakkaan tahtiin. Kunnes tänään totuus paljastui.


Nyt meillä siis harjoitetaan lintujen sekä oravan talviruokintaa. Tuo pallonpitohärveli on helpompi oravalle kuin linnuille. Taidanpa siis lähteä talipallo-ostoksille!



perjantai 20. joulukuuta 2013

Nutellabriossi

Kävin taas murmelin blogissa vakoilemassa kivoja ideoita, ja siellä odotti aivan mielettömän kaunis pullataideteos. Ja koska vakuutettiin, että homma on oikeasti helppo, sitä oli heti kokeiltava. Nyt briossi on jo syöty. Ihanin kommentti siitä tuli työkaverilta, jonka maku kuljetti takaisin lapsuuteen ja toi mukanaan unohtuneita muistoja.

Tässäpä copypastea, teko-ohjeet kannattaa katsoa täältä

1,25 dl maitoa
30 g hiivaa
1 dl sokeria
1/2 tl suolaa
8 - 8,5 dl vehnäjauhoa
70 g voita
2 munaa

Täyte
250 g pähkinä-suklaalevitettä
Voita, tulee parempaa voilla kuin ilman
Wienernougatrouhetta (murmeli käytti hasselpähkinärouhetta, jota mulla ei ollut)



 Lopputulos:
Ihan hyvä noin niinkuin ekaksi yritykseksi.Tästä tuli aivan taivaallinen tuoksu koko kotiin.
Sen verran kyllä kritisoin reseptiä, että oli aika kuivaa tuo pullaosa. Ja minusta briossia pitää kohottaa paaaljon enempi kuin ohjeessa käsketään. Ja koristeeksi voisi spritsata jotain valkosuklaata/muuta hyvää.

Jouluun valmistautumista

Jouluun kuuluvat joululaulut. Kävimme virittäytymässä sopivaan tunnelmaan kuuntelemalla Club for fiven levynjulkistamiskiertueen konserttia Helsingin puolella. Oli oikein hieno konsertti, sekä musiikki että välispiikit olivat viihdyttäviä. Varpunen jouluaamuna oli vähän liiankin liikuttava... Klubilaiset kertoilivat myös levyn tekemisestä, sehän oli laitettu alkuun heinäkuussa, keskellä makoisinta piparikautta. 
 


Taitavia esiintyjiä olivat he kaikki. Silti, tai juuri siksi, oli aivan hurjan hienoa kuulla, kun meni pari kertaa veisut väärin. Muistutti siitä, että ne kaikkein taitavimmatkin mokaavat joskus. Hienoa konsertissa olivat myös Teemu Raudaskosken käsialaa olevat grafiikat. Myös valot oli toteutettu upeasti.


Jouluun kuuluu myös hyvä ruoka. Sitä kävimme maistelemassa eilenTöölönrannan joulubuffetissa. Ruoka oli sopivan jouluisaa, ja hyvä niin. Kotona syödään sitten niitä erilaisia herkkuja. Lisäviihdettä ruokailuun tarjosi viereisessä pöydässä istuva naiskaksikko, joka halusi tarjoilijoiden ottavan kuvia itsestään kerta toisensa jälkeen. Kun tuli koko ajan kamalia.

Joulusiivouskin on suoritettu onnellisesti loppuun sillä aikaa, kun olin töissä. Kiitos vain Primus-palveluille ja kiitokset myös ihanasta joululahjasta. Ruokalistalle liitetäänkin nyt vadelmakastike.

Huomenna haen kinkun ja yritän varata jostain lohta. Sitten voikin kantaa kuusen sisään ja tunnelmoida sen valossa kun muu perhe on Outokummussa.

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Tomaattivuohenjuustopiirakka

Makeaa murmelin täydeltä-blogissa oli kivalta kuulostava piiraan ohje, jota oli kokeiltava tietenkin heti tilaisuuden tullessa. Ja tänään se tilaisuus tuli, kun kummityttömme vanhempineen kävivät kyläilemässä.

Piirakan pohja on tosi hyvä, mutta täytteestä muuttaisin sen verran, että käyttäisin vain kirsikkatomaatteja

Pohja
125 g voita
125 g juustoraastetta
½ tl suolaa
½ dl kaurahiutaleita
 ½ dl kauraleseitä (muutkin leseet käyvät)
½ dl ruisjauhoja
1 ½ dl täysjyvävehnäjauhoja
1 rkl kylmää vettä

Täyte
kirsikkatomaatteja
1 ½ rkl maissitärkkelystä (Maizena)
180 g vuohenjuustoa
1,5 dl aurinkokuivattua tomaattia
kirsikkatomaatteja pinnalle (keltaisia ja punaisia)
1 ½ dl ruokakermaa
200 g ranskankermaa
1 muna
suolaa
pippuria

Pohjan kuivat aineet sekaisin ja nypitään voi mukaan. Lisätään vesi, pikainen sekoitus ja taikina on valmis. Taputellaan voidetuun piirakkavuokaan ja laitetaan jääkaappiin lepäämään.

Sillä aikaa pilkotaan täytteen ainekset. Ruokakerma, muna ja ranskankerma sekoitetaan ja maustetaan.

Viilennetyn pohjan päälle ripotellaan ensin maissitärkkelys. Sitten reilusti kolmeen osaan viipaloituja kirsikkatomaatteja. Vuohenjuusto murustellaan tomaattien päälle. Aurinkokuivatut tomaattisuikaleet asetellaan vuohenjuuston päälle ja päällimmäiseksi vielä puolitettuja kirsikkatomaatteja. Tämän kaiken päälle huitaistaan munakermaseos. Uuniin 175 astetta n. 40 minuuttia.

Huom!!! Jäähdytä tosi hyvin ennen tarjoamista, ettei leviä.

Tarkemmat ohjeet löydät murmelin blogista.

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Jouluvalmisteluja

Huh.

Viime vuonna vietin koko jouluaaton keittiössä kokkaillen yhtä sun toista. Tästä viisastuneena päätin tänä vuonna aloittaa valmistelut ajoissa, mutta kiirehän tässä meinaa taas tulla! Eilen hain Mankkaan herkku-K-kaupasta kaiken, mitä voi ostaa etukäteen ja ostoslista lyheni puolella.

Joulumenu on suunniteltu huolella ja olisi jo kova hinku päästä kokkaamaan. Luvassa on monenlaista lihaa, kuten poroa ja paistia, kinkkua unohtamatta tietenkään. Glorian ruokalehden innoittamana aion kokeilla savuteella graavattua lohta, haudutettua fenkolia ja hernepestoa sekä  poron filettä tähtianiskastikkeella. Jälkkäriksi valikoitui lakritsamousse ja puolukkaliemi. Listalta löytyy myös glaseerattuja viskibataatteja, rapeaa ruusukaalia pekonilla, juustoja, hillottua punasipulia (tekemättä vielä...), kahden sorttista mallasleipää, savuporomoussea, savupororullia, lohicevicheä,  timjamirisottoa, uunijuureksia, hernekeittoa sekä blinejä jos vielä jää nälkä. Kaikkea ei ole tietenkään tarkoitus syödä samana päivänä ja koska reseptejä ei ole testattu aiemmin, pitää olla varalla kaikkea, koska osa menee varmasti pieleen. Hernekeitto on se joulukinkun viimeinen leposija.

Tänään oli keittiöpäivä. Tein viikunahilloketta, paholaisenhilloa ja karjalan piirakoita. Viime vuonna meinasin mennä piirakoiden kanssa hermot, kun taikina ei millään meinannut totella. Olin jo hetkisen ehtinyt haaveilla tuorepastan tekemisestä, joten kipaisin Clas Ohlsonille ja ostin Atlaksen pastakoneen. Mikey tuossa äsken ihmetteli, että mitä nuo kummalliset lisäkkeet koneessa ovat? Kun kaikilla on kuulemma jotenkin eri näköinen se laite. Minä ostin pastakoneen, en pelkkää kampikaulinta, joten aparaatissa on mukana tagliatelleen ja johonkin toiseen pastalajikkeeseen sopivat terät. Piirakankuorien tekeminen sujui kuin tanssi, eikä taikinakaan oikutellut, kun mummo viime vuoden piirakkaepisodin jälkeen vinkkasi, että taikinaanhan laitetaan aina vähän öljyä.

Piirakoihin tulevaa puuroa en uskaltanut tehdä painekattilalla, vaikka se olisikin valmistunut vartissa. Kaiken kaikkiaan piirakanpaistoon meni alle tunti, kun puuronvalmistusta ei lasketa. Aika sujuvaa toimintaa, sanoisin!

Hillokkeet ovat myös nyt kauniisti purkissa ja jääkaapissa odottelemassa joulua. Ajoissa tein kun vakuutettiin, että ne säilyvät kyllä kuukausitolkulla avaamattomana steriloiduissa purkeissa. Clasulta löytyi kivoja ja erittäin kohtuuhintaisia punavalkokannellisia purnukoitakin.

Vielä on siis paljon tekemättä, ja koska Mikey keksi haluta viskifudgea niin sitäkin on paria sorttia valmisteilla. Ai niin, ja pipareitakin pitää tehdä! Appelsiinipipareita on jo yksi satsi leivottu, jäi vähän vajaaksi se appelsiinin maku niin syötän nuo työkavereille. Inkivääripiparkakut ovat myös tekemättä.

Tiimarissakin oli alkanut konkurssimyynti ja kaikki oli -50%. Sieltä tuli ostettua kaikkea tosi tarpeellista, olisin kyllä ihan hyvin voinut jättää käymättäkin. Ainoa todellinen löytö oli paperinen joulutähti, joita kohtaan mulla on hieman pelkotiloja. Mielessä ovat tarinat nuoruudesta, kun milloin kenenkin kodissa oli tähden takia syttynyt tulipalo. Ehkäpä energiansäästölamppujen kuumenemattomuus pelastaa palovaaralta.

Jo perinteeksi muodostunut Joulupuu-keräyksen pakettikin löysi tiensä Sellon kuusen luo, ostin Mauri Kunnasta 2-4-vuotiaalle pojalle. Lahjat jaetaan sosiaalitoimen puolesta vähävaraisten perheiden lapsille.

Mä olen oikeasti ollut niin kiltti tänä vuonna, että on se p*****e jos pukki ei tuo jotain tosi kivaa!