Risotto

Risotto on parhaimmillaan ihana elämys ja pahimmillaan sitä kauheata riisimättömössöä, jolla ei ole mitään tekemistä oikean risoton kanssa.

Eilen tuli risoton himo, joten piti mennä googlaamaan uusia reseptejä. Minun perusrisottoni on yleensä ollut vain lisukkeena, mutta tällä kertaa sen piti toimia pääruokana. Puolialastoman kokin blogista löytyi kaivattu resepti, joten tänään meillä oli ruokana risotto rapealla prosciutolla, vuohenjuustolla ja aurinkokuivatuilla tomaateilla. Epähuomiossa ostin myös lampaan ulkofilettä, joka ahdettiin samaan annokseen.

Laitan tähän reseptin, mutta tarkemmat ohjeet löytyvät puolialastoman kokin sivuilta niille, jotka eivät ole aiemmin risottoa valmistaneet. Jos et jaksa kokkailla risottoa, niin istu alas, sulje silmät ja muistele hetki sitä täydellistä risottokokemusta, jonka joskus koit. Tämä on ainakin yhtä hyvää.

Tähän tulee kuva myöhemmin

klikkaa reseptiin
1 sipuli silputtuna
1 valkosipulin kynsi hienonnettuna
1 lasillinen kuivaa valkoviiniä
200g arborio-riisiä
8dl liha/kasvislientä
oliiviöljyä
suolaa myllystä
35g voita
kourallinen vastaraastettua parmesaania
100g vuohenjuustoa (pehmeää, kuoretonta)
paketillinen ilmakuivattua kinkkua (prosciutto di parma)
1dl aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä

Hy-vää!

Le Ciel

Hyvää ruokaa

 Mä olen sitä mieltä, että jos ruoka ei ole hyvää, sitä ei kannata syödä. Siksi me halutaan tehdä ja löytää aina hyvää ruokaa. Kun löytää ravintolan, josta saa hyvää ruokaa, sieltä saa yleensä myös loistavaa palvelua. Le Ciel saa palvelusta viisi tähteä, ruoasta viisi tähteä ja sommelierille annetaan 4½ tähteä, koska hän ei osannut kaataa vain puolikkaita laseja ja olimme loistavan lounaan päätteeksi kännissä kuin pienet käet. Eikun annetaan sittenkin viisi tähteä, edellä mainituista syistä.

Hyvässä ravintolassa kasvaa viinirypäleitä seinillä

Hyvässä ravintolassa näyttää kivalle ja on hyvät maisemat.

Keittiön tervehdys. Melonia ja kukkaa

Savustettua ankeriasta

Kyyhkyä

Historian paras Tagliatelle. Niin yksinkertainen, niin upea!

Kylmä keitto kaunistaa.

Pääruoaksi valitsin härkää. Sienet kerättiin pois, koska ne eivät sovi mihinkään ruokaan.

Lammasta

Taas se keittiö meitä tervehti

Jälkkäri. Sikahyvää. Jogurttimoussea, marjoja ja basilikasorbettia

Viinilasit oli isoja. Mun proseccoon lensi amppari lasin puolivälissä niin sain uuden. Tietenkin. Niin kaikissa ravintoloissa kuuluu tehdä. Sommelier oli aivan käsittämätön kaveri, aivan järisyttävän hyviä yhdistelmiä.

Wien

Lomaillaan Wienissä.

Matka varattiin jo aiemmin, valintaperusteiksi muodostui suht edullinen lentohinta ja... siinähän sitä jo olikin. Ja nyt ollaan täällä.

Hotelli oli aikamoinen riski. Löysin mielettömän hyvän tarjouksen netistä ja tartuin siihen. Ajattelin, että 550 euroa per 8 yötä on niin edullinen viiden tähden hotellista, että on varaa sitten vaikka vaihtaa majapaikkaa, jos tämä osoittautuisikin karmeaksi loukoksi. Mutta olipa kerrankin onnea matkassa!!!

Hotelli on siisti, hyvällä paikalla, vähän design ainakin omasta mielestään, palvelu on suht mukavaa ainakin wieniläisen mittapuun mukaan ja aamiainen on aivan loistava! Huone maksaa aamiaisineen 79 euroa yöltä. Aamiaisen hinta erikseen ostettuna on 28 euroa per lärvi per aamu. Mitäs siitä jää huoneelle hintaa? Ei kovinkaan paljoa.
No mikä täällä sitten on viittä tähteä? Ei oikeastaan mikään. Antaisin tälle ehkä 3,5- max 4 tähteä. Viittä on yritetty tavoitella esim. antamalla meille juotavaa hotelliin saapuessamme sisäänkirjautumisen yhteydessä, soittamalla yhtäkkiä huoneeseen kesken illan ja kysymällä Is everything OK? (hämmästynyt puoliso hieman säikähti koko kysymystä, mutta luulen, että tämä kysely johtui viiden tähden tavoittelusta tai sitten seuraavasta asiasta...) kun parrakkaampi puoli oli yksin huoneessa ja vaimo viihtyi happy hourissa sisäpihalla nautiskellen Lars Keplerin uusimmasta Pina coladan kanssa.  Kirja oli suorastaan erinomainen ja juomapuolikin kohtalainen. Atmösfääri oli aivan loistava, leppeä kesäillan alkupuoli hulppealla terassisohvalla makoillen, lähes yksin koko 400 neliön sisäpihalla. Kirja on nyt luettu ja juomat nautittu, mutta siis klo 17-20 välinen happy hour drinksut puoleen hintaan on omiaan lisäämään paikan viihtyisyyttä.

Hotellin sijainti osui vahingossa nappiin myös siinä suhteessa, että tästä on kiven heitto käynnissä oleville filmifestivaaleille. Olemme nauttineet oopperasta, Norah Jonesin konsertista ja operetista jättiscreeniltä historiallisen palatsialueen pihalla. Meno on kuin Kuopion viinijuhlilla, ilman kännisiä teinejä ja oksentelevia aikuisia.

On aivan käsittämätöntä, että koko täällä oloaikana olemme nähneet vain yhden kerjäläisen, joka oli oikeastaan vain koditon juoppo. Laukustaan ei tarvitse tarrata kaksin käsin kiinni, kuten Barcelonassa. Eikä tarvitse pelätä narkkareita tai muita hulivilejä, koska heitä ei näy. On vain normaaleja ihmisiä ja turisteja (nämä kaksi asiaahan ovat toisensa poissulkevia. Voit olla vain joko normaali ihminen tai turisti:), ei remupettereitä, taskuvarkaita tai muita epämiellyttäviä lieveilmiöitä. Illalla saa kävellä rauhassa pitkin tyhjiä katuja. Missä kaikki on?

Lämmintäkin on riittänyt. Ikävä kyllä hotellissa ei ole uima-allasta. Onneksi on ilmastointi.

Harmistuksen aiheitakin on löytynyt muutama. Kaupat eivät ole sunnuntaisin auki. Ollenkaan. Ja muutenkin ne ovat auki arkisin 19.30 asti. Lauantaina kahteen. Muuten tämä vaikuttaa oikein sivistyneeltä valtiolta.